Paluu tulevaisuuteen!

TFW Helsingin salit on jälleen auki poikkeuslukujärjestyksellä ja huomaan, että oon saanut taas palan itseäni takaisin. Olo on ollut ihan megapirteä sekä energinen! Kolme kuukautta kotona etätöissä opetti paljon asioita, yksi suurimpia havaintoja on juuri se, kuinka paljon rakastan valmentaa ja tuoda hyvää fiilistä muille. Huomasin myös kaipaavani tiettyä tunnetta mikä valmennusten jälkeen on. Se tunne, että oon saanut jonkun hyvälle tuulelle ja päivän todennäköisesti paremmaksi. Se tunne on molemminpuolinen.  Myönnän kyllä myös, että tuo lähes kolmen kuukauden breikki fyysisestä valmennustyöstä teki t-o-d-e-l-l-a terää kropalle ja äänelle. Ilman koronan tuomaa ”pakkopysähtymistä” tälläinen monen kuukauden tehopalautuminen on harvemmin mahdollista kenellekään. Klassinen lause: olo on kuin uudesti syntynyt!  Toinen (vähän näkyvä) huomio karanteenissa oli hyötyliikunnan tärkeys ja varsinkin sen PUUTE! Vaikka etätöiden lomassa tuli jumpattua enemmän kuin pitkiin aikoihin, päivän askeleet jäivät muuten melko vähäisiksi. Valmennuspäivinä miulla tulee helposti 16 000-20 000 askelta päivässä kuin itsestään, mutta nyt tuntui, että vaikka käytiin kuinka kävelyllä sai hikiseen jonku 8000 askelta per päivä. Vaikka meille kettuillaan välillä, että asutaan Espoossa, eikä meillä ole autoa ja kuljetaan julkisilla, mutta jäisipä nekin askeleet tallustamatta mitä meiltä asemalle kävelee, jos liikkuisi autolla paikasta toiseen. Jokainen askel on oikeasti kultaa! Kolmas ja ehkä kaikista tärkein havainto on, että vaikka sai lukea monia artikkeleita erouutisista tai kuinka yhdessä asuvilla ihmisillä on mennyt sukset totaalisen ristiin, niin meillä Mikon kanssa välit läheni entisestään, enkä olisi voinut toivoa parempaa karanteenikumppania. <3 Ollaan liekitetty uusien ideoiden kanssa, lohdutettu kun läheisten tila on huolestuttanut, oltu tukena kun koko tilanne on ahdistanut, kehotettu lopettamaan työt ajallaan, otettu chillisti hyvällä omatunnolla,  katsottu lempparisarjoja, tsempattu treenaamaan, pidetty etäviini-iltoja ystävien kanssa yhdessä ja erikseen (välillä Mikko työhuoneessa ja mie saunassa). Nyt kun ollaan oltu taas töissä työpaikalla niin ikävä on iskenyt useina hetkinä.  Mikko oot vaan yksinkertaisesti paras, kiitos siitä.

Poikkeustila ei tietenkään ole vielä ohitse ja itse seurailen tilannetta edelleen hetki kerrallaan. Mutta on ollut mahtavaa taas nähdä läheisimpiä ystäviä pienessä porukassa, käydä lemppariravintoloissa sekä terassilla. Vaikka kevät oli rajua aikaa jokaiselle ja jättänyt jälkensä, on siitä jäänyt paljon oppeja matkaan, hyviäkin. Sitä osaa arvostaa tänä päivänä hyvinkin pieniä juttuja eikä mitään pidä itsestään selvyytenä. Se, että pääsee esimerkiksi mökille saunomaan ja näkemään perhettä on nyt kultaakin arvokkaampaa! <3

”Paluu tulevaisuuteen, tahdotko mennä vanhaan vai uuteen?”

Terkuin, Karo

Reader Interactions

Kommentoi postausta

Helposti innostuva, räiskyvä, räjähtävä ja herkkä ovat luonteenpiirteitä, joita eteläkarjalaislähtöisenä kannan ylpeydellä. Rakastan elämän eri vivahteita ja sitä, että uskaltaa rohkeasti uskoa ja tehdä juuri niitä juttuja, mitkä on itselle tärkeitä. Uskaltaa olla oma itsensä juuri sellaisena kuin on.

Itse nautin tällä hetkellä uusista reseptikokeiluista, oman kotimme sisustamisesta, liikunnan tuomasta ilosta ja energiasta ja niistä kaikista tärkeimmistä eli ystävistä ja perheestä. Oikea aika tehdä mitä tahansa on nyt!

Yhteystiedot

karo@karonkkablog.fi
Kirjoitukset kategorisoituna